Hello pitkästä aikaa

Törmäsin outoon asiaan eli ravitsemuksellisiin epävarmuuksiin eksoottisella etelänmatkalla Tallinnaan.

Tilasin laivalla hampurilaisen, joka uikin majoneesissa. Maissa houkuttelivat graavikalat ja mädit, joista osasin heti kieltäytyä. Kuitenkin kaikki tilaamani osoittautui joiltain osin ei suositeltavien ruoka-aineiden listoille. Alkuruoassa olisi ollut mozzarellasalaatti, josta osasin karsia mozzarellan heti pois, mutta siinä oli rucolaa.Pääruoassa oli punajuurta ja lihakin oli hieman punertavaa, vaikka pyysin todella hyvin kypsennetyn. Jälkiruoka oli creme brulee, josta karsin tuoreista mansikoista tehdyn hillon, kun sitä ei ollut kuumennettu. Ja vielä kahvilassa tilasin suklaakakun, joka olikin sellainen paistamattoman juustokakun tyyppinen keksipohjallinen ratkaisu. Laivalla mussutin vielä salmiakkikarkkeja. Varmasti meni vielä jotain, mitä en huomannut.

Kaiken kaikkiaan mietin, miten ihmeessä meidät on saatettu maailmaan ilman ultraääniä ja tällaista listaa ruoka-aineista? Miten meidän äitimme selvisivät? Miksi odottajana stressaannun tällaisista pienistä asioista kuin ruoasta, mutta en voi olla ajattelematta, että jos nyt lapsi menisi kesken, varmasti syyttelisin itseäni salaatista, pihvistä tai vaikkapa juustokakusta. Tai lapsi syntyisi vammaisena, keksisin varmasti jonkin vastaavan itsesyytöksen aiheen.

Olen ollut melko onnellinen ja huoleton lomalainen miltei koko raskauteni ajan muutamia hetkiä lukuunottamatta, jolloin olen jännittänyt, että onko siellä vatsassa ketään. Nyt tällainen asia kuin ulkona syöminen, eteenkin muualla kuin Suomen hajuttomilla valioilla, saa minut huolestumaan. Ja sitten vielä pitäisi muistaa olla huolehtimatta, kun sekin vaikuttaa lapseen. Aaargh.

Ehkäpä tämän kontrollifriikin tulisi syödä ja juoda vain kotona tai eyhtyä lomareissuillakin kantamaan vuosikymmenien takaisten saksalaisturistien tavoin kaikki ruoat matkalaukussa mukana ainakin tämän 9 kuukauden ajan. Varmaan sen jälkeen vielä lapselle oma matkakeitin, luomuporkkanat ja blenderikin pitää pakata..

Hyvä asia, joka muistui mieleeni vasta reissussa on alkoholiton viina. Nam. Olen joskus juonut autoilevana ihmisenä (jep, saastuttanut tulevan lapseni maailmaa jo kortista saakka) alkoholittomia vaihtoehtoja juhlissa ja baareissa ja maku on ollut jotenkin laimea. Ne ovat kehittyneet ainakin paljon ja yleistyneet. Joka paikassa oli alkoholiton viini tai olut listalla ja maut olivat miellyttävät. 

Näillä mietteillä ja virkistyneillä käsillä, jaloilla ja kasvoilla kohti aurinkoista viikonloppua. Iloista sellaista kaikille niille, jotka tämän lukevat.