Tämäpä on kauheaa tämä alkuraskaus. Onko keski- ja loppuraskauskin tällaista? 

Itselläni ei ole oireita lainkaan plussaustissienkin palauduttua terveiksi. Aina välillä tulee pakostikin mieleen, ettei kaikki ole ok. Hulluna, tiedän, mutta tilasin ylimääräisen ultran. Eipä tarvitse miettiä. Omalaatuista että oireettomuudesta voi kärsiä näin paljon. Varmasti niitä pöntönhalaajia nyt potuttaa ja he toivovat minulle kaikkea pahaa. Ajattelin, että vaikka laittaisin 100€/vk ultriin, on se hyttysen jätös jo kuluneiden rahojen rinnalla mielenrauhasta. Ja tuleepahan komea potrettirivi Pompulasta, joka voi sitten teininä ihmetellä kokoaan.. 

Eka neuvolakin on ensi viikolla ja täyttelin papereita. On kyllä sellaista kyselytulvaa ja rastia ruudulle että. Ennenkaikkea joka paikassa kysytään isästä. Hmmm..kyllä oma tilanteeni on erilainen enemmistöön verrattuna. Tupakoiko isä, en tiedä..

Moraalinen paha olo kasvaa töiden vuoksi. En ole edelleen kertonut kuin sille yhdelle ystävälle raskaudesta. Raskaus osuu hieman ikävään aikaan töihin jääville. Toisaalta olen siitänyt tätä lisääntymistä jo kahdeksan vuotta osittain työn vuoksi. Muuttuuko se tilanne koskaan paremmaksi lähteä? Varmaan vielä eläkkeelle siirtyminenkin on hankalaan aikaan. Tosin mummompana ei enää lapsia tehdä, ellei ole Ella Pugatsova, eli pakko tässä vaiheessa olla ajattelematta muita. Ja voipihan tuo olla, että kukaan muu kuin minä itse ei pidä työpanostani niin tärkeänä..

Yksinkertaisesti en kerro yhdellekään töissä näin ajoissa, kun mitä vaan voi käydä ja sitten alkaakin lomakaudet eli noin rv 22 taitaa asianlaita käydä ilmi.