Eilen olin punktiossa, jossa löytyi 7 & 6 follikkelia joista sain heti tietää löytyneen 7 & 6 munasolua. Itse toimenpide oli nopea ja helppo.  

Oli hassua seurata punkteerausta ruudulta. Verta tuli vain muutamia tippoja siteeseen, pöydällä hieman tunsin vuotavani. Keräys kesti ehkäpä 10 minuuttia, klinikalla olin saapumisesta lähtöön tunnin ja kymmenen minuuttia. Tuosta ajasta enin oli odottelua, punkteeraus myöhästyi omalla kohdallani  yli vartilla kun edellisellä potilas-paralla oli varmasti tuhat follikkelia sekä paha olo. Toimenpiteen jälkeen en tuntenut tarvetta huilia, vaan tein sanaristikoita, join teetä ja söin jugurttia istuskellessani. Ainoa edellytys kotiinlähdölle oli, että käyn vessassa. Verta tuli hieman pyyhkiessä, mutta kotivessassa vuoto oli jo loppunut. Olin varautunut palaamaan kotiin kipeänä taksilla, vanhemmat oli rekrytoitu apuun ja viemään koira hoitoon. Tulin kotiin sporalla ja keitin kahvit vanhemmille. Sitten nukuin päiväunet.

Älkää saako ällötystä, kun kehun. Haluan kertoa oman kokemukseni, sillä luettuani netistä muiden kokemuksia ivf:ssä, pelkäsin punktiota hirmuisesti. 

Olisin ollut työkuntoinen jo samana päivänä, mutta menin vasta tänään töihin.

Olisin selvinnyt ainoastaan helpomalla, jos en olisi pelännyt etukäteen.

Siispä kaikki, jotka olette hoidoissa - älkää pelätkö. On varmasti olemassa sairaalakeikkakuntoja, mutta onneksi myös näitä helppoakunheinäntekokeissejä.

Tänään soitin klinikalle, josta kerrottiin, että valitettavasti vain 7 oli 13:sta hedelmöittynyt. Tästä olin hieman pettynyt. Onkohan tämä normaalia?

Sitten toivomuspeukku pystyyn, että maanantaihin selviää useampi pitkällä viljelyllä blastokystiksi saakka. Kasvakaa, pompulat, kasvakaa!